Nuorten metsien korjuusta tehokkaampaa uusilla menetelmillä 

Moni metsänomistaja lykkää ensiharvennusta, jolloin tulevaisuuden hyvälaatuisten tukkipuiden tuotantopotentiaali vaarantuu ja nuorten metsien kunnostusrästit kasvavat. Tämä on vaarana tapahtua Etelä-Savon alueelta löytyneille 5300 ensiharvennuskeskittymälle, joiden hakkuuehdotus oli vuodelle 2021. Näiden yhteispinta-ala oli 10 500 ha.  

Käytäväharvennus, joka tunnetaan myös nimellä väyläharvennus, on yksi mahdollisuus purkaa ensiharvennus- ja nuoren metsän kunnostusrästejä. LUT-yliopisto, Metsäkeskus ja ESEDU tutkivat käytäväharvennuksen ja lennokilla tehdyn kaukokartoituksen mahdollisuuksia nuorten metsien korjuun tehostamisessa PUUSTI-hankkeessa.  

Uusi menetelmä, erilainen jälki 

Uutena menetelmänä käytäväharvennuksen toivotaan tuovan ratkaisun ensiharvennuksen kannattamattomuuteen. Menetelmässä puut harvennetaan 1–3 m käytäviltä ja käytävien välit jätetään harventamatta. Käytäväharvennusta testattiin kahdella testihakkuupalstalla. Pieksämäellä testihakkuu suoritettiin kesällä 2020 ja Mikkelissä syksyllä 2021.  

Vähemmän runkovaurioita 

Tarkastellessa työvaiheisiin kuluneiden aikojen eroavaisuuksia poiminta- ja käytäväharvennuksen kanssa, huomattiin kouran liikuttamisella olevan pienempi osuus käytäväharvennuksen kohdalla. Tämä on menetelmän systemaattisuuden tarkoitus: koura liikkuu tiettyä rataa. Käytävän tuoma väylä kouralle poistaa puut, jolloin jäävää puustoa ei tarvitse väistellä. Tämä nopeuttaa kouran liikuttamista ja vähentää hakkuun aiheuttamia runkovaurioita.  

Metsäkeskus suoritti tarkastuksen Mikkelin demonstraatioharvennuskohteelle ja kahdella palstalla runkovaurioita ei ollut tullut yhtään kappaletta. Raporttien kokonaisarvostelussa kohteet olivat hyviä. Raivaus olisi ollut tarpeen ja harvennus olisi voinut olla voimakkaampaa. Raivauksen suorittaminen joko ennen tai jälkeen harvennuksen olisi auttanut korjuujälkeen ja ennakkoraivaus olisi nopeuttanut harvennusta.  

Kohdevalinta tärkeää 

Käytäväharvennuksen suorittaneet kuljettajat totesivat menetelmän olevan erilainen verrattuna totuttuun ja sitä pidettiin nopeampana etenkin, jos kohde on menetelmälle sopiva. Kohdevalinnan tärkeyttä mietittiin myös metsänhoidon vaikutuksen kannalta. Jäävän puuston laatuun ja tilajärjestykseen on rajalliset vaikutusmahdollisuudet käytäväharvennusmenetelmässä.  

Mikkelin testihakkuupalstalla keskustelua tuli mahdollisuudesta käyttää hybridimenetelmää, jolloin myös käytävien välistä poistettaisiin heikkolaatuisia puita. Tällä voitaisiin parantaa jäävän puuston järeytymistä ja optimaalista kasvua.  

Luonnontilaisempi lopputulos 

Vaikka korjuujälki poikkeaa perinteisestä poimintaharvennuksesta, se ei välttämättä ole huono asia. Käytäväharvennuksessa hakkuukäytävien välistä puustoa ei käsitellä ja metsän rakenne ja puuston tila säilyy samanlaisena kuin ennen hakkuuta ja puustoon jää tiheikköjä luonnollisesti. Käytäväharvennuksen jälkeen metsä jää luonnontilaisemman kaltaisemmaksi. Huolena on ollut puuston kasvu tulevaisuudessa ja tämä vaatii lisää tutkimista jatkossa.  

Soveltuu parhaiten kerättäessä yhtä puulajia 

Käytäväharvennuksen käyttö on hyvin tapauskohtaista. Vaikka korjuu on nopeampaa, korjattavan puuston ominaisuuksiin ei voida vaikuttaa samalla lailla kuin perinteisessä poimintaharvennuksessa. Tästä syystä käytäväharvennus on sopivinta metsäpalstalle, josta kerätään pelkästään tai suurimmaksi osaksi yhtä puutavaralajia.  

Systemaattinen menetelmä on nopeampi tiheässä metsikössä ja korjuuvauriot jäävät vähäiseksi. Ennakkoraivaus helpottaa jopa käytäväharvennuksen tekemistä, mutta ei ole pakollinen. Harvennuksen jälkeen voidaan suorittaa raivaus, jos tälle nähdään tarvetta.    

Käytäväharvennusta simulaattorilla 

Käytäväharvennuksia suoritettiin myös ESEDU:n korjuusimulaattorilla, jossa käytettiin samaa puustoa kuin Pieksämäen testihakkuulla. Tämä puusto tuotiin simulaattoriin kaukokartoittamalla palsta ja tunnistamalla palstalta yksittäiset puut. Menettely mahdollisti saman puuston harventamisen useampaan otteeseen. Simulaattorilla kohtisuora käytäväharvennuksen tuottavuus oli keskimäärin 16,8 m³/h, joka on perinteistä poimintaharvennusta suurempi. Simulaattoreitten tuottavuuden tulokset ovat yleensä käytännön tuloksia parempia ja testihakkuiden yhteydessä ei pystytty toteamaan tuottavuuden parantumista. 

Menetelmät tutuksi toimijoille 

PUUSTI-hankeen keskeisenä tavoitteena oli tuoda uudet menetelmät käytäntöön. Tämän toteuttamiseksi Metsäkeskus järjesti hankkeen aikana metsäretkiä testihakkuupalstoille hakkuiden suorittamisen jälkeen, webinaarin ja suoritti kohdemarkkinointia.  

Pieksämäellä metsänomistajille järjestettiin metsäretki käytäväharvennuskohteelle ja retkelle osallistui 25 metsänomistajaa. Vierailulle Haukivuoren testihakkuulle osallistui 20 korjuuyrittäjää ja metsäammattilaista. ”Käytäväharvennus nuorten metsän käsittelyvaihtoehtona” -webinaarin 50 henkinen osallistujajoukko koostui metsänomistajista, korjuuyrittäjistä ja metsätoimijoista. 

Kohdemarkkinoinnin avulla tutkitut menetelmät tuotiin tutuiksi metsänomistajille, joiden metsissä menetelmiä voitaisiin hyödyntää. Yhteensä 2458 metsänomistajille lähetettiin tiedotekirje, jossa heitä kannustettiin kirjautumaan Metsään.fi-palveluun, missä kartat hoitotyö- ja hakkuuehdotuksista ovat nähtävillä. Samassa kirjeessä kerrottiin käytäväharvennusmenetelmästä ja esiteltiin tämän käytön vaikutuksia metsänkäsittelyssä.